Hapansilakkaa

Päivi ja Raimo olivat kutsuneet meidät Naantaliin syömään Haaparannalta ostettua hapansilakkaa. Olin kyseistä "herkkua" maistanut jo kaksi kertaa elämässäni, joten tiesin mitä odottaa. Tunnetusti loistavana emäntänä Päivi oli loihtinut alkupalaksi hanhenmaksaa ja Veuve Cliquot samppanjaa. Sitten menin Raimon kanssa avaamaan silakkapurkkia vessaan eli kun purkin avaa veden alla niin paine purkautuu tasaisemmin ja jopa voimakas hajukin siitä mietonee. Purkki aukeni mallikkaasti veden alla operoiden eikä pyörryttävää hajua päässyt paljonkaan ruokahalua lieventämään. Silakat olivat fileinä hyvin kokonaisia ja hopean kirkkaita. Tein sääntöjen mukaan tunnbrödin sijasta pehmeälle tortillalle sisuksen, jossa vuorottelivat silakka, sipulisilppu, keitetty peruna ja smetana. Mikään viini ei oikein taida hapansilakan kanssa sopia mutta saksalainen pilssi ja kirsikkaviina olivat paikallaan kyytipoikana.

Jälkiruoaksi emäntä tarjoili "kuppikakkua" ja suklaaleivosta hillon, kahvin ja omatekoisen mustaherukkaliköörin kera.